AnttiKuosmanen

Mitä jos luotaisiin todellinen perustulo?

Sosiaaliturvan uudistamisesta puhutaan seuraavan hallituksen suurena hankkeena, samanlaisena merkitykseltään kuin sote tällä vaalikaudella. Kun nyt on nähty, millaista minkään uudistaminen on, saapa nähdä, haluaako seuraava hallitus koskea asiaan kepilläkään. Jos uskaltaa, perustulo lienee yksi uudistuksen avainideoista. Millainen perustulon pitäisi olla, mitä se maksaisi ja miksi sitä ei saada Suomessa aikaan? Tässä syitä. Ensin taustaksi numeroita:

  • Suomen BKT, 224 mrd. euroa,
  • sosiaalisektorin menot, 70 mrd. euroa, 31 % BKT:stä, josta
  • terveydenhoitomenot, 21 mrd. euroa, 9 % BKT:stä, joten
  • muu sosiaalisektori, 49 mrd. euroa, 22 % BKT:stä

Viimemainituista menoista olisi katettava perustulon aiheuttamat kustannukset, jos sen ei haluta tulevan nykymuotoisten sosiaalitukien ”päälle” ja siis aiheuttavan julkiselle taloudelle lisäkustannuksia.

Suomen väestö on 5,52 milj. henkeä, josta alle 18-vuotiaita on noin 1,09 miljoonaa. Täysi-ikäisiä on siten 4,43 miljoonaa (tässä ovat mukana myös ulkomaiden kansalaiset; täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia on noin 4,25 miljoonaa).

Kansaneläkkeen täysi määrä on 630 euroa/kk (muutaman euron tarkkuudella). Parisuhteessa elävien kansaneläke on 560 euroa/kk (myös muutaman euron tarkkuudella). Mitä maksaa, jos perustulo asetetaan jommallekummalle näistä tasoista ja se maksetaan kaikille täysi-ikäisille? Tämän verran se maksaa:

  • 630 x 4,43 x 12 = 33,5 mrd. euroa/v
  • 560 x 4,43 x 12 = 29,8 mrd. euroa/v.

Molemmat luvut pienenevät noin miljardilla, jos ulkomaalaiset eivät perustuloa saisi, mutta olisi vaikeaa ja väärin sulkea pois sen piiristä ketään sellaisia, jotka ovat jo oikeutettuja siihen mitä sen alta karsittaisiin. Molemmat summat ovat suuria, mutta niitä voi verrata 49 mrd. euroon, joka on edellä olevan tilaston mukaan sosiaalisektorin menotaso pois lukien terveydenhoitomenot. Mikäli tahdotaan, sosiaalisektorin menot voidaan siis korvata perustulolla ja ylikin jää 17-20 mrd. euroa sellaiseen, mikä ei perustulolla korvattavaksi sovellu.

Selviä tapauksia perustulolla korvattaviksi nykyisistä tukimuodoista olisivat juuri kansaneläke (paitsi sen erilaiset lisäosat), joka jo itse asiassa onkin ”perustulo”, työttömyysturva siltä osin kuin se ei ole työntekijöiden ja työnantajien itse rahoittamaa, toimeentulotuen eri muodot (mukaan lukien sellaiset kuin opintotuki ja sotilasavustus) ja asumistuki. Nämä ovat vain esimerkkejä (erilaisia tukia on kymmenittäin). Lisäksi löytyy varmasti tukia, joita ei ehkä haluttaisi kokonaan poistaa perustulon tieltä, mutta joista jäljelle voisi jättää vain perustulon ylittävän osan.

Vastikkeetonta perustuloa vastustetaan kahdella pääargumentilla: että se tulee hirvittävän kalliiksi ja että se vie työmotivaation. Molemmissa argumenteissa on – vaikkakin erilaisesta ideologisesta lähtöasemasta käsin – taka-ajatuksena, että on viime kädessä yhteiskunnan asia järjestää työkykyisellekin ihmiselle toimeentulo. Ensin mainittua väitettä käyttävät pitävät tätä periaatetta sinänsä oikeana, mutta joutuvat tunnustamaan perustulon olevan sen toteuttamiseen liian kallis (sillä he eivät ole valmiita karsimaan sen tieltä riittävästi muita tukia), jälkimmäisten mielestä se on moraalisesti väärin ja tuottaa vastuutonta käyttäytymistä.

Se onkin moraalisesti väärin, mutta sen takia ei ole tarpeen luopua perustulosta. Sen sijaan on oltava valmis luomaan itse perustulolla riittävä kannuste etsiä itselleen toimeentulo. Työmotivaatio voi todella kadota (ei kaikilta mutta liian monilta), jos toimeentulon voi saada perustulosta ja/tai muista tuista, joita ei ole sen alta karsittu. Mutta jos sen taso on sellainen, että sillä ei tule toimeen, vaan on pakko hankkia toimeentulonsa pääasiassa työnteolla, silloin motiivi ei katoa. Se lisääntyy, kun voi ottaa vastaan mitä työtä tahansa ilman pelkoa perustulon menettämisestä samalla tietäen, että enempää ei sitten yhteiskunnalta heru. Pysyvästi työkyvyttömät ovat tietysti asia erikseen, mutta heidätkin voitaisiin ”hoidella” perustulolla asettamalla se heidän kohdallaan työkyvyttömyyden asteen huomioiden tasolle, joka mahdollistaa minimitoimeentulon. Yhteiskunnan hyödyksi tulevat lisäksi suuret kustannussäästöt, kun suurin osa tukibyrokratiasta käy tarpeettomaksi; kansalainen taas välttyy yksityiskohtaiselta, jopa pikkumaiselta valvonnalta ja sen aiheuttamalta ahdistukselta ja kaunalta.

En yritä arvioida, mikä olisi tämän premissin valossa tarpeeksi mutta ei tarpeettoman suuri perustulo. Kansaneläkkeen perusosan tasoa voi verrata esimerkiksi minimipalkan nettotasoon verojen jälkeen, voi arvioida yksinelävän ja puolison ja/tai lasten kanssa elävän elinkustannuksia, voi arvioida maan eri osien elinkustannustasoa. Voi arvioida lapsilisiä, jotka jo ovat olemukseltaan, kansaneläkkeen tavoin, ”perustuloa”. Sormituntumalta arvioisin, että ainakaan korkeammaksi kuin kansaneläkkeen perusosa ei perustuloa pitäisi asettaa. ”Puolivillaisenkin” perustulon voisi tietenkin toteuttaa karsimalla nykyisiä tukia vähemmän ja toteuttamalla perustulon vastaavasti pienempänä, mutta on kysyttävä, mitä sillä silloin oikeastaan voitettaisiin.

Verotustakin olisi syytä uudistaa perustulon toteuttamisen myötä. Itse asiassa olisi sen toteuttamisen jälkeen syytä verottaa kaikkia ansio- ja pääomatuloja ensimmäisestä eurosta alkaen. Mutta kyllä perustulo olisi sinänsä toteutettavissa verotukseen puuttumattakin. Puhe perustulon ”verottamisesta pois” suurituloisemmilta on sen sijaan populistista propagandaa. Sehän verotettaisiin joka tapauksessa pois jokaiselta, joka maksaa veroja enemmän kuin saa perustuloa, joten ”pois verottaminen” voi tarkoittaa vain verotuksen kiristämistä entistä alempiin tuloluokkiin kohdistuvaksi, jotta nämäkin maksaisivat enemmän veroja kuin saavat perustuloa.

Työmotivaation katoaminen ja järjestelmän kustannukset eivät siis olisi perustulon esteenä. Todellinen este on se, että se mullistaisi sosiaaliturvajärjestelmän koko ideologisen perustan ja tuottaisi niin suuren määrän sellaisia, jotka kokisivat uudistuksesta jotain menettävänsä tai joutuvansa sen maksumiehiksi, ja siis sitä raivokkaasti vastustaisivat, että ei ole mitään toivoa saada sen kannalle enemmistöä kansasta ja eduskunnasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Perustulon ja yleensäkin sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen olisi hyvä fiksata. Tämä korottaisi tukia kun taloudella menee lujaa ja päinvastoin kiristäisi menokuria ja lisäisi työnteon insentiivejä talouden hiipuessa. Haluttaessa elvytystoimia, ne voitaisiin kohdentaa suoraan tuotannon lisäämiseen joka olisi nykyistä kysyntävetoista elvytystä terveempi tapa kun kilpailukyky ei riitä kiinalaisia vastaan.

600€ perustulo olisi ihan ok. Mutta miten sen myy helsinkiläiselle toimeentulotukiasiakkaalle joka saa 1200€ kuussa nettotukea?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Perustulo on olevinaan yksinkertainen asia, mutta sen seurannaisvaikutukset ovat niin laajat, että toteutumatta jää, mutta onhan se kestävä keskustelun aihe. Tuli perustulo tai ei verotuksen rakennetta kuitenkin pitäää muuttaa.

Selkein malli on sellainen, että kaikkien tulonsaajien kaikki tulot tulolähteenstä riippumatta lasketaan ensin yhteen ja progressiivinen vero kohdennetaan tuohon kokonaistuloon.

Arvonlisävero ja valmisteverot, joilla ohjatan kulutusta pitää säilyttää ennallaan, mutta yritysverotus voitaisiin lopettaa kokonaan. yritysten voitot tulisivat verotuksen piiriin yksityisen osakkeenomistajan tulona.

On huomattava, etteivät yritykset nytkään veroja ja niille osoitettuja vakuutus- ja eläkemaksuja perimmältään maksa. Ne ovat verojen ja maksujen kerääjiä. Lopullinen maksaja on asiakas, joka yrityksen tuotteita tai palveluja ostaa.

Jotta yritys voi toimia, pitää sen lisätä tuotteen ja palvelun hintaan kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut -siis myös vakuutus- ja eläkemaksut. Jos yritys ei näin toimi, tulee siitä pikavauhtia entinen yritys.

Toiminnan on oltava kannattavaa ja kattaa kaikki kulut ja tuottaa voittoakin vähintään yrittäjän oman palkan verran. Suuryritysten taas pitää pystyä maksamaan omistajilleen osinkoja. Muuten sen osakkeiden arvo putoaa ja toiminta käy mahdottomaksi.

Pekka Pylkkönen

Veroja voidaan kerätä vain kun luodaan arvoa. Nimenomaan yritykset ja työntekijät ne verot perimmiltään maksavat.

Tätä selventää se että yritys maksaa tuotantoon ja työllistämiseen liittyviä veroja myös silloin kun myyntiä ei ole lainkaan. Suurimpina tietysti työntekijän sivukulut ja verot.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Yritykset maksavat teknisesti niille osoitetut verot ja maksut, mutta eivät ole lopullisia maksajia. Niitä ovat asiakkaat, jotka tuotteita tai palveluja ostavat. Siinä samassa asemassa ovat myös yrittäjät ollessaan omaan käyttöön tarkoitettujen tuotteiden ja palveluiden ostajia.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Buuuuuullshit. Edelleen: vain tuotannosta voi syntyä uutta verotettavaa. Ne jotka tuottavat, maksavat viimekädessä kaikki verot.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #5

Voitko Pekka vähän tarkentaa, että mitä tarkoitat. Tavallaan ymmärrän, että mitä tarkoitat, mutta toisaalta taas en, joten apuja tarvitaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #5

Vain kannattava tuotanto synnyttää verotettavaa tuloa, mutta eivät tulojen tuottajat eli yritykset veroja lopullisesti maksa. Kysymyksessä on vain verojen keräysmekanismi. En minä vain löydä lopullista maksaja muualta kuin kuluttajista. He eivät voi kulujaan kellekään toiselle siirtää, ei millään mekanismilla. Kaikki tuotteen valmistuksen tai palvelun järjestämisen kulut yrittäjän on siirrettävä hintoihin. Sen jälkeen on jäätävä jotain voitoksikin. Millä muulla tavalla yrittäjä voi tulla toimeen?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Tuo ei vain pidä paikkaansa. Suurin osa aloittavista yrityksistä kuolee ennenkuin ne kääntyvät kannattaviksi. Veroja maksetaan riippumatta siitä myykö yritys mitään vai ei. Tämä on yksinkertainen esimerkki joka osoittaa ristiriidan ajattelussasi: jos yrityksellä ei ole asiakasta, asiakas ei voi maksaa yrityksen verojakaan.

Kuluttajalla ei ole myöskään mitään keinoa luoda arvoa jota ylipäätään voi verottaa. Vain tuottamalla voi olla verojen lopullinen maksaja. Toki esimerkiksi työttömät riistävät työllisiltä osan näiden tuotannosta jolla näennäisesti sitten maksavat veroja.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #21

Pyydän blogistilta anteeksi, kun menee ohi aiheen, mutta haluan silti kommentoida.

Pekka sanoo, että vain tuottamalla voi olla verojen lopullinen maksaja. Tällä uskon Pekan tarkoittavan sekä yrityksiä, että työntekijöitä, eli jotain tuottamalla saadaan lisää "jaettavaa". Työttömät eivät tuota mitään vaan käyttävät työllisten tuotannosta saamiaan varoja, mikäli oikein tulkitsen. Mitä tekevät sitten valtio, kunta ja sen työntekijät, sillä eiväthän ne periaatteessa tuota mitään, vaan riistävät työllisiltä osan näiden tuotannosta? Miten lapset, vanhukset ja muut suoraan tuotantoon osallistumattomat? Lapsissa on tulevaisuus, vanhukset hoitavat lapsenlapsia ja jakavat viisautta, työttömät kouluttautuvat ja etsivät töitä jne. Kyllä kaikille käyttöä on ennemmin tai myöhemmin. Huomionarvoista on myös se, että eiväthän työttömät työllisiltä riistä vaan valtio ja kunnat, jotka sitten käyttävät varojaan oman harkintansa mukaan.

Työtönkin on voinut olla pitkään mukana työelämässä, jonka seurauksena hän on maksanut veroja ja työeläkemaksuja, jotka kiertävät pitkään yhteiskunnassa vaikka hän ei juuri nyt olisikaan mukana "tuotannossa". Onko hän esim. eläkerahastojen kautta lopullinen maksaja? Kuntaan rakennettujen koulujen maksaja? Kyllä meidän on ihan järkevää pitää kaikista huolta.

Kuluttajallakin on mahdollisuus luoda arvoa, jota voidaan verottaa. Kuluttaja voi ostaa asunnon, auton tahi jonkin muun, jonka sitten myy voitolla eteen päin. Voitosta maksetaan veroa. En näe myöskään pörssien kautta tulevien voittojen olevan tuotantoa, mutta veroja niistäkin kertyy.

Sinällään ymmärrän Pekan ajattelun, mutta seurasin aikoinaan paljon keskustelua Kaninkolo-nimisessä blogissa, josta juontaa seuraava päättely:

Millään määrällä tuotantoa tai työntekoa ei ole mitään merkitystä, ainoastaan sillä on merkitystä, että joku kävelee pankkiin ja ottaa lisää lainaa.

Tämä onkin sitten jo eri keskustelun paikka, jossa joudumme miettimään rahan luonnetta ja pankkien asemaa siinä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #21

Aloittavat yritykset, jotka eivät koskaan pääse alkua pidemmälle, eivät voi veroja maksaa. Toiminta loppuu, kun siihen mennessä saadut avustukset on käytetty. Tämä on konaistaloudessa niin pieni siivu, ettei sillä ole merkitystä. Olennaista näiden alun alkaenkin konkurssiin tuomittujen yritysten osalta on se, että ne ovat yhteiskunnalle kustannus.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #24

"Olennaista näiden alun alkaenkin konkurssiin tuomittujen yritysten osalta on se, että ne ovat yhteiskunnalle kustannus."

Noiden yritysten omistajat ja työntekijät ovat myös työttöminä yhteiskunnalle kustannus. Ratkaisevaa on se, kumpi kustannus on isompi ja kumpi pienempi: sekö, että tekevät kilpailussa menestymätöntä työtä vai se, että eivät tee mitään.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Voi elämä. Viljo on niin syvällä demariudessa ettei ole kuullut yksityisten sijoituksista yrityksiin. Ne kuuluvat olennaisesti markkinatalouteen sillä ne etsivät uusia tapoja tehdä asioita. Ja tottakai ne maksavat veroja: jokaisen työntekijän osalta valtiolle pitää maksaa osa.

Ja kuolevat sekä raskaasti tappiolliset yritykset eivät ole mitenkään merkityksettömiä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #18

"En minä vain löydä lopullista maksaja muualta kuin kuluttajista. He eivät voi kulujaan kellekään toiselle siirtää, ei millään mekanismilla."

Kehittyneissä Euroopan maissa noin puolet kuluttajista saavat kulutukseensa käyttämänsä rahat muusta kuin työnteosta eli käytännössä sosiaalitukena (eläkkeetkin ovat sosiaalitukea). Työssäkäyvät maksavat palkkansa omalla työvoimallaan. (Toiselta suunnalta katsottuna palkka on maksu työvoimasta.)

Jos haetaan "lopullista maksajaa", pitäisi ensin päättää, ollaanko hakemassa reaaliarvojen alkulähdettä vaiko rahan alkulähdettä. Reaaliarvojen alkulähde on työnteossa ja rahan alkulähde pankkien lainanannossa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #4

"Yritykset maksavat teknisesti niille osoitetut verot ja maksut, mutta eivät ole lopullisia maksajia. Niitä ovat asiakkaat, jotka tuotteita tai palveluja ostavat."

Tuo on rahakeskeinen tarkastelu, joka on omiaan johtamaan harhaan siitä syystä, että raha on vaihdon väline: reaaliset arvot kulkevat vaihdossa vastakkaiseen suuntaan kuin raha. Raha on pelkkiä pelimerkkejä.

Reaaliset arvot syntyvät työnteosta eli työntekijät ovat kaiken maksajina. Se, että ne reaaliset arvot (rahasta puhumattakaan) kulkevat eri käsien kautta eri nimikkeillä, ei muuta tätä perustotuutta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #10

Työntekijät eivät ole kaiken maksajia, vaikka ovatkin kaiken tuottajia. Tässä tarkastelussa työntekijöiksi pitää lukea kaikki, jotka tuotannon hyväksi jotain tekekevät, kuten yrityksen johto.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Kenellekään muulla ei ole mitään millä maksaa veroja. Tavalla tai toisella kaikki raha palautuu työntekijän luomaan arvoon.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Perustulo lienee käytännössä pakko "verottaa pois" keski- ja suurtuloisilta - muuten inflaatio pakottaisi nostamaan perustulon määrää kuin ikiliikkuja.

Poisverottaminen taas tarkoittaa sitä, että verotuksen progression tuoma marginaaliverokiila siirtyisi jo pientuloisten sekä tulottomien kannustinloukuksi.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tämäkin blogi tuntuu käsittelevän kuin perustulokokeilua ei olisi olemassakaan ja edellinen blogisti jätti sen tarkoituksella kirjoittamatta, koska oletti kaikkien puolueiden olevan kielteisellä asenteella.

En kyllä ymmärrä, että miksi pitää olla täysin vaiti käynnissä olevaan perustulokokeiluun?

Sellaiset kokeilut ja tietoiset asioiden hyssyttelyt ovat selvää kansalaisten harhaanjohtamista.

Jätän tähän aiemman olevan blogin kommenttini, koska tuntuu olevan melkoisen puuduttavaa kertoa monet asiat uudestaan.

-----

Perustulokokeilu on yhä käynnissä tämän vuoden viimeiseen päivään asti ja alustavat tiedot saadaan lukea helmikuussa alkaen 2019, maaliskuussa saamme luettavaksi 1. vuoden raportin. Täydellinen raportti perustulokokeilusta vuosina 2017-2018 valmistunee keväällä 2020.

Asiasta kertoi: http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4690

Perustulokokeilussa on 560 € / kk + kaikki muut tavanomaiset etuudet niin kuin ennenkin.

Jos tuloksissa selviää, että työllistyminen on parempi uudella järjestelmällä. Silloin se on selvä, että tämä nykyinen vanha systeemimme on syytä heivata pois, joka ei enää sovellu nykyaikaan.

Ihmiset eivät tunnu käsittävän, että onhan se sosiaaliturvakin tavallaan vanhanaikainen "perustulo". Se vain sisältää liikaa byrokratiaa ja loukkuja, joista eroon pääsy on vaikeaa päästäkseen "pohjalta" pinnalle.

Viime aikoina perustulokeskusteluissa olen havainnut, että osa puolueista ei edes muista tätä perustulokokeilun olevan yhä käynnissä.

Nyt jotkut puolueet haluavat kopioida sosiaaliturvamallinsa Iso-Britannian kolossaalisesta katastrofista Universal Creditiä tänne. Miksi? Meillä itsellämme on älyttömän suuri määrä tietoa ja voimme niiden tiedon pohjalta kehittää oman järjestelmämme.

Briteissä järjestelmä ei ole vieläkään valmista ja rahaa on tuhlattu paljon enemmän ja siinä on tullut ongelmia. Järjestelmän arvioidaan olevan valmista 2023, niin sitä ennenkin luvattiin mutta aina vain aikataulu siirtyy myöhemmäksi.

UC-mallia ajavat puolueet:

- Keskusta
- Kokoomus
- Kristillisdemokraatit
- Siniset
- SDP vaikka muuta väittäisivät mutta heidän matkuissaan on leikkuri toimeentulon perusosan vähentäminen ja sellaista ei saa tehdä perustuslain vastaisesti.

Ei tälle tielle voida mennä. Ensin sotketaan kauheasti SoteMaku-vyyhtiä ja vieläkään mitään ei ole valmista eikä lain pykäleitä ole tullut. Nyt halutaan vielä hämmentää tätä sosiaaliturvajärjestelmää tuomalla brittien omaa floppia UC:tä?

Perustulosta vielä, tutkijat halusivat alunperin tutkimusotoksen olevan vähintään 10 000 mutta hallitus antoi budjetiksi vain 2000 otokseen, joka on aivan liian vähän ja kyllähän siitä jotain tietoa voidaan saada, mutta kunnolliseen tiedon saantiin se ei kyllä riitä.

Toivottavasti muut puolueet jatkaisivat tätä perustulokokeilun kehittämistä vähentääkseen turhaa byrokratiaa ja ihmisten elämien tonkimista.

Vasemmistoliitto on jo esittänyt omansa, siinä on vain pari ongelmaa, mitkä eivät onnistu on tulorekisteri, se otetaan käyttöön vuonna 2019 mutta vain palkkatulot näkyvät, muut etuudet näkyvät vasta 2020 alkaen tai 2021. Sen lisäksi vasemmistoliitto ilmoittaa, että perustulo voidaan ottaa aikaisintaan 2023. Sitä ennen halutaan valita joku yksi alue, jossa kaikki asukkaat osallistuisivat. Se ei onnistu ja syyt on kerrottu jo perustulokokeilun esiselvityksessä ja loppuraportista.

Tässä toivoisin, että ettei yksikään puolue lähtisi vain oma ideologia edellä vaan keskustelisivat nykyisten tutkijoiden kanssa, että miten tässä hommassa pitäisi edetä. Ei minkäänlainen puolueen aate ensiksi vaan kansalaiset ensiksi.

-----

Jos halutaan keskustella, niin suosittelen ensin perustulokokeilun esiselvitystä ja sen lopullisesta raporttien lukemista.

Näiden jälkeen voidaan lukea saadut tulokset ja keskustellaan vasta perustulosta uudestaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kohta päättyvä perustulokokeilu on kovin toislaitainen. Siihen on otettu mukaan ainoastan työttömiä, kun kohteena pitäisi olla jonkin alueen koko väestö. Tällaisesta kohdennetusta kokeilusta ei saada sellaista tulosta, josta voisi päätellä, mitä seuraa, kun perustulo otetaan käyttöön koko valtakunnassa. Tämä on yksi syy siihen, ettei perutulo toteudu lähivuosina, jos toteutuu koskaan, ei ainakaan seuraavan hallituskauden aikana

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Todellinen este on se, että se mullistaisi sosiaaliturvajärjestelmän koko ideologisen perustan ja tuottaisi niin suuren määrän sellaisia, jotka kokisivat uudistuksesta jotain menettävänsä tai joutuvansa sen maksumiehiksi, ja siis sitä raivokkaasti vastustaisivat, että ei ole mitään toivoa saada sen kannalle enemmistöä kansasta ja eduskunnasta."

Siitä huolimatta kirjoitat tuosta. Jossain mielesi sopukassa lienee siis kaikesta huolimatta pieni toivo siitä, että jos sittenkin, jollain aikajänteellä... Tuttu tunne minulle. Minäkin kirjoitan hyvistä ideoista, joilla ei ole pienintäkään kannatusta tällä hetkellä.

Esimerkiksi eläkeläisköyhyys voitaisiin poistaa ja eläkeläisten asumistukimenot nollata jo pelkästään sillä, että jaettaisiin eläkkeet tasan eläkeläisten kesken sen sijaan, että maksetaan joillekin liian vähän ja toisille tarpeettoman paljon.

Sama eläke kaikille eläkeläisille!

Valtion tehtävä on tukea asumista – ei asuntosijoittamista

Työttömyyden poisto ja minimipalkan toteuttaminen

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Eläkkeiden tasajako on huono ajatus. Sehän veisi pohjan nykyiseltä ansioihin perustuvalta työeläkkeeltä. Se on varsinainen pääeläke. Kansaneläkettä saavat ne, joiden tuloraja työssä ollessa on ollut kovin alhainen tai lyhyen työuran vuoksi työeläkettä on kertynyt riittämättömästi. Kansaneläkkeellä tasataan kaikkein heikompituloisten eläkeläisten tuloja, mutta yleisperiaatteeksi se ei sovi.

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto

Tuota tuota. Perustulo 560...600€/kk. Ei sillä kukaan elä, on siis hankittava lisätuloja tekemällä työtä, oletan.
Nyt meillä on joukoittain työttömiä joskin myös työvoimapulaa, osaamattomuuden vuoksi kai. Mistä perustulon oloissa syntyisivät ne työpaikat, joista osaamattomat ja työttömät voisivat tarvitsemansa lisätulot hankkia?
Anteeksi yksinkertaistamisen vuoksi käyttämäni karkeahko kieli.

Käyttäjän AnttiKuosmanen kuva
Antti Kuosmanen

Muutama tähänastinen kommentoijani ansaitsee vastakommentin.

Miten saa perustulon myytyä sellaiselle, joka jo saa 1200e/kk (oli helsinkiläinen tai ei)? Niinpä. Minähän sanoin, että oman mallini vastustajia olisi niin paljon, että koko jutusta ei tule mitään.

Toivonko kuitenkin salaa, että mallini voisi toteutua? Jos toivon, se on niin salaista, että en ole huomannut sitä itsekään.

Minun mallini mukainen perustulo ei aiheuttaisi inflaation kiihtymistä; sehän ei maksaisi mitään lisää siihen verrattuna mitä nyt käytetään sosiaaliturvaan, ainoastaan muuttaisi sen rakennetta radikaalisti.

Perustulokokeilun olemassaolosta tietenkin tiedän, olenpa siitä aikaisemmin jotain kirjoittanutkin. Siitä ei kannata mitään erityistä sanoa, koska se ei kerro juuri mitään siitä, millainen todella aito perustulo – minun mallini mukainen – olisi ja miten se vaikuttaisi.

Mistä tulisivat työpaikat, joita perustulon varassa olevat tarvitsisivat tullakseen toimeen? Kerron mistä ne eivät tulisi eikä niiden pitäisikään tulla: valtion (ja muiden julkisten laitosten) ei pidä luoda muita kuin itse tarvitsemiaan todellisia työpaikkoja, ja sen tulee keskittyä huolehtimaan siitä, että Suomessa on kannattavaa perustaa, ylläpitää ja kehittää yrityksiä, jotka työllistävät valtaosan työvoimasta. Miten se tehdään, ei ole tässä kommentissa esitettävissä, mutta periaatteen voi näinkin lyhyesti esittää.

Facebookissa on lisäksi yksi neropatti esittänyt, että minä olisin mallillani jakamassa köyhyyttä tasaisesti kansan keskuuteen. Jos hän itse uskoo tähän, on väärin kutsua häntä neropatiksi. Olenkin armelias ja arvelen hänen ymmärtävän tahallaan väärin ja leimaavan malliani ja sen esittäjää ideologiansa pohjalta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"...valtion (ja muiden julkisten laitosten) ei pidä luoda muita kuin itse tarvitsemiaan todellisia työpaikkoja..."

Tämä herättää kysymyksen siitä, onko valtio jokin kansan ulkopuolinen kolmas taho ja jos on, niin millä perusteella? Vain siksikö, että sillä on oma tulo- ja menolaskelma?

Sillä siitä ei liene suurta erimielisyyttä, että kansa tarvitsee työpaikkoja ja ennenkaikkea siitä työnteosta syntyviä taloudellisia arvoja? (Kts. kommentissani #9 antamani linkki työttömyyden poistosta.)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

On sitä yhteiskunnan järjestämää työllistämistä yritetty. Lopputulemana on syntynyt rakennelma, jossa kyvyttömät ovat järjestäneet haluttomille tarpeettomia töitä. Eipä siis ihme, että moiset yritykset on lopetettu.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Keski- ja suurituloisille poisverottomaton perustulo toisi marginaaliveron jälkeen kolmisensataa euroa näppiin joka kuukausi. Isoille väestöryhmille tuo rahamäärä olisi pakollisten menojen jälkeen varsin tuntuva lisäraha, joka pitkälti ohjautuisi kulutukseen.

Vaikea nähdä, ettei inflaatio lähtisi nousuun, jos suuri osa suomalaisista saisi ylimääräistä rahaa tilillensä? Tilanne vertautuu suureen koko kansaan kohdistuvaan palkankorotukseen.

Itse en ainakaan huomaa saavani mitään välitöntä tulonsiirtoa itseeni päin. Onkohan Kuosmasen kululaskelmissa mukana kaikki sosiaaliset tulonsiirrot - myös kuntien tilittämät?

Ei minulla ole mitään perustuloa vastaan - työn murroksessa tulonjakoon on pakko kehittää uudenlainen malli. En vain ymmärrä miten perustulo voisi toimia tuomatta merkittäviä kannustinloukkuja.

Petri Hämäläinen

#12 - Mallisi on erinomainen.

Se ei kuitenkaan helsingiläisille sovi. Koko muu maa maksaa helsinkiläisten asumistuet. Tämän halutaan jatkuvan maailman tappiin.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Olen täällä esittänyt toimeentulomalliksi japanilaista systeemiä. Sen mukaan verotus alkaa, kun tulot ylittävät 20.000 euroa (noin pyöreästi valuutan vaihtosuhteen mukaan). Tällaiseen ansioon pääsee perustuntipalkalla, joka on noin 10 euroa. Ilmaista rahaa ei tule jakaa, vaan se on sidottava työhön: pätkätyöhön aluksi, ja jos onnistaa, vakituiseksi työksi.

Jos tekee pätkätyötä 10 eurolla tunnissa 6 päivää viikossa 8 tuntia päivässä, tuloja kertyy vuodessa: 10x8x6x4x12 eli 23.040 euroa. Jos pitää kuukauden kesäloman, pääsee melkein alle verotuksen alarajan: 21.120 euroa. Vähennykset (työmatkat jne) painavat tulot alle 20.000 euron rajan.

Jos perheessä kaksi (nyt työttömänä laiskottelevaa) ansaitsee tuon 20.000 euroa, perheen verottomat tulot vuodessa ovat 40.000 euroa.

Ei tarvitse mennä sossuun ruokakuponkeja kinuamaan. Eikä valtion maksaa veroista mitään tulonsiirtoja. Sitä paitsi ostovoiman lisääntyessä huomattavasti, valtio kerää arvonlisäveroja menetettyjen veroeurojen verran ja enemmänkin.

Kun se toimii Japanissa, miksei myös Suomessa, jonka asukasmäärä on noin Osakan kaupungin suuruinen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Näyttää noita toimentuloteorioita riittävän. Valitettavasti niillä ei ole yhteyttä käytäntöön.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Kommentistani selviää hyvin, että Japanissa se on onnistunut hyvin ja jo 30 vuotta sitten aloitettu suuren laman jälkeen, jolloin käytännössä devalvoitiin 50 %. Asuntojen hinnat, vuokrat jne puolittuivat.

Toinen tärkeä asia on terveysvakuutussysteemi. Se on verotuksesta erillinen, eläkekassan tapainen rahasto, johon jokainen maksaa bruttotulojensa mukaan. Ne, joilla ei ole veroja (siis alle 20.000 euroa vuodessa hankkivat), maksavat vuodessa noin 100 euroa, rikkaat moninkertaisesti. Samoin jokainen täysi-ikäinen maksaa vanhuusvakuutusta. Halvimmillaan 250 euroa per henki vuodessa, koko elämänsä ajan. Vakuutukset korvaavat 70-80 %.

Sitten voi vielä mainita, että japanilaiset hyvin harvoin jäävät eläkkeelle. Jos ei entistä työtä saa tehdä, tehdään muuta pätkätyönä. Vaimoni on 72-vuotias ja käy edelleen työssä, vanhainkotiaplaisena. Työ on hauskaa, ja tulot ovat verottomia. Moni tekee useaa työtä. Taksikuskinakin voi olla.

Suurten firmojen työntekijät saavat eläkkeensä könttänä ja rahat voi sijoittaa. Naapuri rakensi asuntoja ja elää vuokratuloilla, sekä tienaa enemmän kuin töissä ollessaan.

Ninni Saarinen

Tämmöset valtiot, joissa iso osa kansasta loisii muiden piikkiin tulevat katoamaan tältä pallolta. Joten voitte tunkea nämä perustulot ja muut sossupossuilut sinne, minne aurinko ei paista.

Petri Hämäläinen

Poikkeuksellisen hieno kirjoitus. Rohkea, selkeä, kattava, looginen, hyvin perusteltu.

Milloin myös toimittajat pääsisivät tähän tasoon?

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Suomessa on totuttu maksamaan veroja ja palvelutkin ylihinnoitellaan. Valtio on siihen osin syypää verottajana, kun joka sentistä pitää maksaa veroa.

Ravintolassa syöminen tulee hirveän kalliiksi, joten ravintolakulttuuria ei Suomessa ole köyhille. Jos menet Helsingissä ravintolaan, ns. japanilaiseenkin, syömään susheja,yksi sushilautasellinen (jossa 2 palaa) maksaa 10 euroa. Japanissa 10 eurolla syö 2 henkeä hyvän illallisen susheja. Yksi lautasellinen maksaa 50 senttiä. Mistä moinen ero johtuu? Ei muuta perustetta kuin verotus ja ahneus.

Kun keskustellaan perustulosta, pitäisi keskustella myös ja ENSIKSI hintatasosta ja verotuksesta. Ja jättää eläkeläiset rauhaan asuivatpa missä tahansa viimeiset vuotensa ja veronsa jo kertaalleen maksaneina. Minunkin pitää (Vai oliko se "saan") maksaa 21,5 % veroja Suomeen, kun Japanissa sellaisesta tulosta en maksaisi jeniäkään.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Sallittakoon vielä yksi tyhmä idea. Verotusta pitäisi muuttaa niin, että opintonsa päättänyt ja vakituisen työpaikan saanut noin 25-vuotias maksaa ensimmäisenä vuona veroa 1 % tuloistaan, seuraavana vuonna 2 % jne. Eläkkeelle siityessään 65-vuotiaana hän siis maksaa veroja 40 %.

Kun perustaa perheen ja hankii lapsia, rahaa tarvitaan silloin paljon. Siksi aletaan veroja maksaa vähitellen.

Eläke tässä systeemissä olisi kaikille samansuuruinen peruseläke, jolla pystyy elämään lopun elämänsä. Tietysti kullekin on kertynyt säästöjä vanhuuden varalle, jos viisaasti elää eikä verottaja ole syönyt putipuhtaaksi

Siis ajatellaan "perustulo" toisin päin. Sitä tarvitaan (jos tarvitaan) vasta eläkkeellä ollessa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@31.

Tuolla logiikalla minä en halua iänkaikkisesti veroja maksettavan korostuneesti ja en todellakaan halua hankkia lapsia yhtään mitään, mistä joutuu maksamaan yhä enemmän. Minä ennemmin haistatan paskat Suomelle ja elän erakkona ilman mitään lapsia tai sukulaisia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset