AnttiKuosmanen

Päästöt ja mistä ne tulevat

Kansainvälisen ilmastopaneelin äskettäinen, hälyttäviä tietoja ja johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta sisältänyt raportti on poikinut runsaasti kommentaaria. Käyttämäni lähteet, pääasiassa tiedotusvälinet, eivät varmasti ole edustava otos kommentoinnin kaikenkaikkisesta sisällöstä ja sen painottumisesta. Siitä huolimatta uskallan esittää väitteen, että siinä on nousut tai nostettu tikun nokkaan eri päästölähteitä ilman juuri minkäänlaista vastaavuutta siihen, mitkä niistä todellisuudessa ovat suurimmat ja siis eniten ilmaston lämpiämiseen vaikuttavat. Näin ainakin Suomessa.

Aivan ylivoimaisesti eniten on huomiota kiinnitetty kahteen suomalaiseen päästölähteeseen: metsien hakkuisiin (ja siinä yhteydessä metsien muodostamaan hiilinieluun ja sen riittävyyteen), ja maatalouteen. Vaikka en ole palstamillejä mitannutkaan, voi melko turvallisin mielin arvioida, että niiden osuus päästölähteiden saamasta kriittisestä huomiosta on aivan hallitseva.

Tämä alkoi tuntua ärsyttävältä, koska jouduin perehtymään tai sain tilaisuuden - vielä ammatissa ollessani - perehtyä joltisestikin siihen, mistä kasvihuonepäästöt tosiasiassa ovat pääosin peräisin. Esimerkiksi OECD-lähettiläänä vastuualueeseeni kuului muun muassa energiajärjestö IEA, joka tekee joka vuosi erittäin laajan ja kattavan ennusteen maailman energiatilanteesta ja sen näköaloista, mukaan lukien eri energiamuotojen aiheuttamat päästöt.

Kaivoin esiin tilatotietoja siitä, miten suuret ja mistä ovat peräsin kasvihuonepäästöt Suomessa. Tilastokeskus niitä julkaiseekin (ei varmaan ainoana mutta turvaudun nyt siihen). Vuodelta 2017 kuva muodostuu tällaiseksi (Tilastokeskuksen julkaisu jota tässä käytin, löytyy täältä https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html):

Kokonaispäästöt:                       56,1 mtn, josta

Energiasektori                            41,6 mtn (josta neljäsosa puupolttoaineita)

Teolliset prosessit                        6,0 mtn

Maatalous                                     6,5 mtn

Jätteiden käsittely                        1,9 mtn

Tilastokeskus ei isällytä lukuihinsa tarkkaa tietoa niin sanotun LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) päästöistä, mutta edellä viittamassani nettisivustossa on graafi, josta voi päätellä niiden olevan noin 10 mtn suuruiset. Sen sijaan ilmoitetaan kyseisen sektorin hiilinielun suuruus: 27,1 mtn.

Kuin tilauksesta oli The Economist -lehden viimeisimmässä numerossa artikkeli, jossa selostetaan ilmastotavoitteiden edellyttämien toimien mittaluokkaa maailmanlaajuisesti. Se on hirmuinen mittaluokka, sillä yhä edelleen maailmaan energiantuotannosta perustuu 85 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin. Pelkkä teräksen ja sementin tuotanto - molemmat erikseen - aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mikään muu maa paitsi Kiina ja Yhdysvallat. LULUCF-sektorin päästöjen suuruus on The Economistin mukaan maailmanlaajuisesti samaa luokkaa kuin Suomessa, noin neljännes.

On tietysti jonkin verran simppeliä verrata tästä informaatiosta ilmenevää maatalouden ja metsätalouden osuutta kokonaispäästöistä, noin neljännes, siihen, että niiden saama palstatila, mukaan lukien vaatimukset päästöjen vähentämisestä ovat olleet aivan hallitsevia (mahtaako 90 prosenttiakaan riittää?). Jotain se kuitenkin kertoo tarkoitushakuisuudesta, jolla tätä asiaa on julkisuudessa käsitelty. Ehkä kyse ei ole organisoidusta, jostain johdetusta kampanjasta, vaan valitettavasti niin tyypillisestä sopuli-ilmiöstä. Oli miten oli, syntynyt tai luotu vaikutelma on todellisuuden kanssa diametrisessä ristiriidassa.

Ilmaston muutos eli sen lämpeneminen sinänsä on käsitykseni mukaan todistettu niin vakuuttavasti kuin tuollainen ilmiö ylipäänsä on todistettavissa (kaksoissokkotestejähän ei siitä voida järjestää). Myös ihmisen toiminnan vaikutuksesta lämpenemiseen, jota on tapahtumassa ihmisestä riippumattakin, on vakuuttavaa näyttöä. Ja sivumennen sanoen, entä sitten, vaikka ihmisellä ei olisi ilmiöön osaa eikä arpaa? Lämpenemisen seuraukset ovat joka tapauksessa katastrofaaliset, jos se saa jatkua nykyistä tahtia, ja sitä vastaan olisi siten tehtävä mitä voidaan, vaikka sitä ei olisi itse aiheutettukaan. Ehkä kaikkein absurdein argumentti ilmastonmuutosväittelyssä onkin se, että koska sille ei mitään voi, ei siksi tarvitsekaan tehdä mitään. Torjuntakeinojen valintaan kuitenkin vaikuttaa suuresti se, mistä lämpeneminen tarkkaan ottaen johtuu, ja koska ihmisen osa siinä on todistettu, se vaikuttaa asiaan.

Tätä kritiikkiäni ei siis pidä sekoittaa ilmastonmuutoksen vähättelijöiden ja muiden populististen demagogien argumentointiin, jossa on käytetty runsain mitoin myös väitettä, että Suomen pikkiriikkinen osuus koko maailman päästökuormasta oikeuttaa meidät olemaan tekemättä mitään. Eivät nämä prosenttiosuudet ole peruste myöskään sille, että maataloudessa (tai metsätaloudessa ja -teollisuudessa) ei tarvitse tehdä mitään päästöjen vähentämiseksi ja että sellaista ei saa vaatiakaan. Mutta jos yhden neljäsosan päästöistä tuottava osa taloudesta saa yhdeksän kymmenesosaa asiaa koskevasta julkisuudesta, jotain on pahasti vialla.

Vielä pahemmin mennään vikaan, jos päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteetkin painotetaan tämän mielikuvan pohjalta eikä siltä pohjalta, mistä päästöjen valtaosa on todellisuudessa peräisin. Riski siihen on todellinen, varsinkin kun vaalit ovat tulossa ja vaalilupaukset alkavat sinkoilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun tuollaisista taulukoista vetää johtopäätöksiä, niin on hyvä huomata esimerkiksi se, että energian kulutus kohdistuu johonkin. Metsäteollisuus käyttää tuotetusta energiasta noin 25%.

Se ei sisälly tuonne metsätalouteen tms vaan löytyy energian alta.

Tilastokeskuksen raportissa yksi merkittävä asia on myös trendi, muut alueet kuten kiertotalous ovat laskeneet päästöjä merkittävästi vuosien varrella, mutta maatalous ei. Tämän tulisi muuttua.

Pohdinnan kannalta olisi hyvä löytää jotain paremmin erittelevää tilastoa, mutten valitettavasti tiedä, mistä sellainen löytyisi.

Eniten huomiota haastaen tuon yhdenkäsn kymmenesosan väittämäsi on kyllä mielestäni saanut liikkuminen sähköautoineen yms. Painopistettä muutoksesta ollaan laitettu liikaakin kuluttajille eikä teollisuudelle.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Näkisin, että blogisti Kuosmanen perää tasapuolisuutta ja tehokkuutta ilmastonvakiointiin. Ei ollenkaan paha näkökanta. Rajaus toki on vain Suomi.

Tasapuolisuusmittari on mielestäni aika pitkälle unohdettu, kun IPCC-vetoisessa ilmastonvakioinnissa on lähtökohtaisesti nähty kaikkien kärsivän ilmastonmuutoksessa saman verran ja sitten vapautettu päästöjen vähentämisestä ne maat, joissa historiallisesti ei ole ehditty saastuttaa yhtä paljon kuin Isossa-Britanniassa henkeä kohti.
Ensiksikään en pidä mitenkään mahdollisena, että ihmistekoisten CO2-päästöjen haitat ja hyödyt jakaantuisivat tasaisesti kaikille. Esimerkiksi, jos mennyt leuto marraskuu pistettäisiin näiden päästöjen syyksi, niin minähän olisin hyötyjä. En ole hiihtointoilija, joten en koe kärsineeni vahinkoa, mutta asun sähkölämmitteisessä asunnossa, joten koen saaneeni säästöä. Jos minut siis houkuteltaisiin mukaan ilmastonkylmentämistalkoisiin, minun pitäisi saada kompensaatiota itselleni aiheuttamastani vahingosta, jonka tekisin yhteisen hyvän nimissä.

Mitä metsätalouteen tulee, niin Suomen metsät täysin hakkaamattominakin nielisivät vähemmän hiilidioksidia mitä Saksan metsittäminen aiheuttaisi. Tehokkaita toimia kannattaisi suosia?

Jos joku kannattaa ilmastonvakiointia, mutta samalla pyrkii lisäämään Suomen asukasmäärää maahanmuutolla päiväntasaajan alueelta tänne, niin sellainen ihminenhän pitäisi lähettää vaihtokaupassa sinne päiväntasaajalle telttamajoitukseen. Onhan Suomessa eläminen edelleen paljon runsaspäästöisempää. Näitä aitoja ympäristöihmisiä tiedän vain yhden, Tuusulan viisaimman miehen.

"Tätä kritiikkiäni ei siis pidä sekoittaa ilmastonmuutoksen vähättelijöiden ja muiden populististen demagogien argumentointiin..."

Tämä komenttini menee juuri tuohon koriin ilmastonvakioijilla, valitettavasti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Päästötaistelussa on saatava globaalit pelisäännöt, ei siitä muuten mitään tule. Puolan ilmastopaneli on pelkkää tyhjänjauhantaa ja lopuksi vain Suomi sitoutuu noudattamaan ankarinta päästövähennysmallia.

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen

Ilmasto ei ole satelliittimittausten mukaan lämmennyt 20 vuoteen. Modern Maximum on ohi ja aurinko tulee erityisen passiiviseen tilaan vuodesta 2020 vuoteen 2053 (Grand Solar Minimum). Kosminen säteily ja pilvien muodostuminen lisääntyy. Kasvanut pilvisyys ja kasvanut lumipeite heijastavat auringon säteilyä ja viilentävät maapalloa.

Atlantin valtameren pinta viilenee Atlantin oskillaation (AMO) takia yli 30 vuodeksi. Viileä pintavesi viilentää alailmakehää. Atlantin oskillaation kokonaispituus on n. 66 vuotta: 1900-30 viileää, 1930-60 lämmintä, 1960-95 viileää, 1995 - lämmintä. Atlantin oskilaation viileä vaihe alkaa lähivuosina ja sitä kestää vuosiin 2055-60 asti.

Näiden luonnollisten ilmiöiden yhteisvaikutuksesta ilmasto viilenee 0,8 - 1,2 celsiusastetta (satelliittimittaus). Kylmin jakso koetaan vuosien 2038-40 tienoilla.

Edellisen viileän jakson keskellä, 1970-luvun lopulla, tiedemiehet ja media varoittelivat uuden jääkauden alkamisesta. Ilmaston syklisyys on luonnollinen, jatkuva ilmiö. Ihmisen vaikutus tähän sykliseen vaihteluun (climate variability) on marginaalinen.

Meidän ei tarvitse odottaa kovin montaa vuotta kun nuo isot muutokset tulevat voimaan yhtäaikaisesti. Viilentyminen tulee aiheuttamaan paljon vaikeuksia ihmiskunnalle. Kylmät ajat ovat aina tuoneet kurjuutta tullessaan, ihmiskunta on kukoistanut lämpiminä aikoina.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Juu, Suomen GHG päästöt ovat 56 mtn/y, josta nykyisten arvioiden mukaa sitoutuu takaisin nieluihin esim. metsiin, soille ym. n. 45 - 50 mtn/y. Suora GHG- ilmastovaikutuksen kasvu Suomen osin lieneen sitten kymmenkunta mtn/y.

Kiinan GTG-päästöt ovat n. 17,500 mtn/y ja päästöt kasvoivat vime vuonna arvioiden mukaan 4 % huolimatta kansainvälisistä sopimuksista. Tuo 4 % kasvu on numeroina 700.00 mtn/y. Siis pelkästään Kiinan päästöjen kasvu viime vuonna oli n. 14 x suurempi, kuin mitä Suomen kokonaispäästöt ovat edes huomioimatta tässä Suomen nieluja.

Huomion arvoista on, että Kiinan päästöt ovat kasvaneet pelkästään vain 2000-luvulla 5,500 mtn/y tasolta nykyiselle v. 2017 tasolle 17,500 mty/y vain 17 vuoden aikana eli kolminkertaistuvat sangen lyhyellä aikaa. Suomen päästöt ovat tuona aikana tiettävästi jo ennaltakäsin vähentyneet.

Kiinassa on tänä päivänä kansalla sellainen tekemisen meininki ja rikastumisen tahto, että päästöluvuissa tuskin tullaan näkemään yllätyksiä tai muuta, kuin kasvua myös jatkossaki ensivuosikymmenellä.

Suomalainen päästöjenvähentäminen jää tässä fiilistelyn asteelle.

PS. Näitä kasvavia talouksia on Kiinan lisäksi muitakin - niin jatkuvinen päästölisäyksineen, kuin myös sademetsien hakkuineen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Suomen asukasluku oli vuonna 2017, 5 503 000. Kiinan asukasluku samana vuonna oli
1 386 000 000. Tuosta jokainen voi laskea päästöt/pää. Suomalaisia syyllistetään aina sillä, että me keskimäärin saastutamme paljon. Onko näin?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toki näin on, jos lasketaan päästöt per head. Nyt kun vain on sattumoisin niin Ojala, että meillä on maapallolla aivan liian paljon ihmisiä ja logaritminen käppyrä vai jatkaa kohoamistaan suoraan ylös edelleen lyhyenkin vain vuosisadan mittaisen aikavälin perspektiivissä.

Toki Suomesta voi aina muuttaa vaikka Afrikkaan, jossa päästöt per head ovat huomattavasti pienemmät - tai sitten vain lakata hengittämästä.

Millaiset ovat sitten 1 386 000 000 asukaslukuisen maan nielut ?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Kioton paperin musteen kuivuessa on Kiinaan syntynyt sen jälkeen n. 200 miljoonaa uutta parempaa elintasoa vakavasti tavoittelevaa kilvoittelevaa mieltä, joille valtio on antanut liki kaikki vapaat kädet menestyä ilman turhia länsimaalaisia byrokraattisia rasitteita, kunhan eivät vain tahollansa arvioi puoluetta millään tavoin.

Totuutta lähempänä lienee se, että kehittyvissä maissa ei haluta, eikä pystytä hallitsemaan väestönkasvua ja kulutuksen kasvuja vieläpä sitäkin huonommin. Maailman luonnon kannalta homma on riistäytynyt käsistä jo vuosikymmenet sitten ja sinänsä ehkä Linkolan sanoin asiasta voi vain todeta: Mitään ei ole enää tehtävissä.

Syylliset tähän löydetään yleensä olkiukoin vain länsimaista unohtaen maailman väestömäärän monikertaistumisen vain jo lähinykyhistorian aikana.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mikä ihme siinä mättää että tämän maan politiikot eivät voi olla tyytyväisiä siihen että tämän maan luonto käyttää kaiken hiilidioksiidin mitä päästämme. Ja tietenkin ruveta vaatimaan sitä että myös muut maat pääsee samalle tasolle eikä niin kuin nykyään tehdään että kuristetaan tätä maata koko ajan lisää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset