AnttiKuosmanen

Suomen kielen kohtalo

Helsingin Sanomat julkaisi viime helmikuussa mielipidesivuillaan kirjoitukseni, jossa valitin suomen kielen syrjäytymistä tieteen julkaisukielenä ja ehdotin, että suomalaiset tieteenharjoittajat julkaisisivat tutkimustuloksensa sekä englanniksi (tai mikä vieras kieli kulloinkin kyseeseen tulikin) että suomeksi. Näin he tukisivat kielemme säilymistä ja kehittymistä osallistumalla myös uusien termien ja käsitteiden suomenkielisten vastineiden luomiseen.

Professori Kari Enqvist lyttäsi – tai minun kannaltani katsoen yritti lytätä – näkemykseni ilmoittaen olevansa siitä tyrmistynyt. Hänen mielestään tieteentekijöillä ei ole mitään vastuuta suomen kielestä, ja jos sellainen jollekin kuuluu niin tiieteen popularisoijille. Hesari ei enää suostunut julkaisemaan vastinettani tähän Enqvistin kirjoitukseen, ja asettui siten ainakin epäsuorasti hänen kannalleen. Pidin ja pidän yhä Enqvistin kantaa vääränä, ja erityisesti karsastin ylenkatseellista asennetta, jota hän ei edes vaivautunut peittelemään. Sehän ei paljon poikennut siitä, mitä ruotsinkielinen parempi väki aikoinaan ajatteli suomesta. Piikojen ja renkien kieli, joka kyllä kelpasi kyökissä käytettäväksi, mutta joka ei mitenkään kelvannut korkeampaan hengenviljelyyn.

Nyt, aivan yhtäkkiä, suomen kielen vaaranalaisuus on pulpahtanut pintaan Suomen kielen lautakunnan julkaiseman kannanoton myötä. Lautakunta soittaa hälytyskelloja suomen – ja hieman ironista kyllä – myös ruotsin kielen käyttöalan kaventumisesta ja vaatimuksista ajaa ne yhä ahtaammalle, mitä esimerkiksi äidinkielestä luopuminen ylioppilastutkinnossa merkitsisi.

Niin se merkitsisikin, ja huolta sopii kantaa myös erinäisitä muista oppiaineista kuten matematiikasta ja luonnontieteistä, ylipäänsää kaikesta, minkä omaksuminen vaatii todellista vaivannäköä ja pitkäjänteistä, itsekuria vaativaa ponnistelua.

Oman kieltämme ei kuitenkaan uhkaa vain sen korvaaminen englannilla käyttökielenä. Sitä uhkaa myös ainakin kaksi muuta asiaa. Ensimmäinen on englanninkielestä lainattujen ja kömpelösti suomeksi käännettyjen sanojen, termien ja ilmausten uittaminen osaksi suomen kieltä. Ironista mutta myös paljastavaa on, että noiden sanojen, termien ja ilmausten suomenkielisistä vastineista usein näkyy, että kääntäjät eivät hallitse ihannoimaansa kieltä, jonka alkeiden oppiminen on petollisen helppoa, mutta jonka täydellinen hallinta on äärimmäisen vaikeaa. Vanha vitsi kuolemaantuomitusta, joka viimeiseksi toivomuksekseen esitti saada oppia englannin kielen, sisälsi tärkeän totuuden. Siihen tarvitaan koko ihmiselämä.

Toisekseen, ihan riippumatta englannin tunkemisesta suomeen, myös oman kielen sanojen, termien ja ilmausten hallinta on murenemassa. Koko ajan, lakkaamatta suorastaan, tulee silmien eteen tekstiä, jossa niitä käytetään väärin. Ja kun sanat, termit ja ilmaukset ovat välineet, joilla ajattelu tapahtuu, niiden merkityksen ja sävyjen hallinnan menettäminen merkitsee ajattelun huononemista. Tähän ei Suomen kielen lautakunta, niin ajankohtainen ja tärkeä kuin sen kannanotto onkin, kiinnitä huomiota, mutta sekin olisi enemmän kuin tarpeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minun kouluaikaan svetisismien perkaaminen suomesta oli äidinkielenopettajien mielipuuhaa. Miksei nyt olisi anglismien vuoro?

Kokonaisuutena kysymys on laaja, käytän siitä nimitystä anglo-amerikkalainen kulttuuri-imperialismi.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Aaah. Olen suorastaan haltioissani, kun joku tuolla tasolla ottaa esille tämän erittäin tärkeän asian. Olen parkunut suomenkielen perään jo vuosia ja toivoisin, että nyt herättäisi vihdoin pelastamaan se, mitä pelastettavissa on.
Ja, kun saamaan ruvetaan, niin "manulle kans", myös murteiden eteen kannattaisi tehdä työtä, sillä ne, jos mikä, ovat yksi "katoava luonnonvara" - kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Maailmassa on yli 6000 kieltä, joista ainakin 2500 on uhanalaista, kirjoittaa Tuomo Tamminen HS:ssä jo vuonna 2012, "Kun sanat katoavat".
"Suurin syypää on koulutus. Aina kun kieli kuolee, ihmiskunta tyhmenee vähän".

Kymmenellä suurimmalla kielellä on äidinkielisiä puhujia kolme miljardia - tuolloin melkein puolet maailman väestöstä. Sadan vuoden päästä 6000 nykykielestä on jäljellä ehkä 600. Kieliä on kuollut aina, se on kai aika luonnollista kehitystä hyvin pienissä vähän puhutuissa kielissä.

Luin kerran afrikkalaisesta valtiosta, jossa elää yli sataa kieltä puhuvia pieniä ryhmiä, eikä edes lähikylän asukkaat ymmärrä toisiaan. Vihollisuudet ovat jokapäiväisiä, kun kielet ovat hyvin erilaisia, eikä ole mahdollisuutta edes vähän ymmärtää toisiaan. Luulen, että tämä oli yksi syy esperannon kehittämiseen aikoinaan, joka ei kuitenkaan saanut yleistä hyväksyntää?

Englannin , espanjan ja ranskan taitajat muodostavat yhteiskunnan eliitin niin Aasiassa, Afrikassa kuin Amerikassakin. Sitä kehitystä tuskin voi pitää huonona, koska juuri siten ihmiskunta pystyy oppimaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin.

Professori Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta sanoo: "Nykyajan kielikuolemat johtuvat siitä, että kielestä on tullut enemmän kuin pelkkä kommunikaation väline. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa kieli on sekä työkalu että työn tulos".

Kielellä on suuri merkitys myöskin siksi, että sitä tarvitaan työssä, mutta ennen kaikkea sillä rakennetaan omaa kansallista identiteettiä. Kieli kertoo puhujansa kulttuurista ja yhteenkuuluvuudesta. Suomi pärjää hyvin: "Suomi on noin 150:s maailman 6000 kielestä". Saarikiven mukaan jos nykymeno jatkuu, kieliryhmistämme kielistä on ennen pitkää jäljellä vain suomi, viro ja unkari".

Tämä oli sanottu vuonna 2012 ja nyt on mielestäni englanti tullut jo meilläkin turhankin vahvaksi, niin tiede- kuin tutkimuskielenäkin. Erityisesti juuri siksi, että meillä kielenopiskelu on hajautunut kaikille suomalaisille jo liian laajaksi. Kaikki eivät opi kaikkia, ei myöskään matematiikassa, jota työryhmäkin jo peruskoulun tullessa yritti voimakkaasti painottaa. Ei kelvannut silloisille päättäjille kielipoliittisista syistä. Sääli, sillä nyt kannamme seurauksia siitäkin päätöksestä. Eriarvoisuus kasvaa, jota opettajatkin ovat jo pitkään valittaneet.

Englantia pitäisi nykykehityksen huomioon ottaen vahvistaa enemmän oman äidinkielemme lisäksi. Näinhän on juuri esimerkiksi Ruotsissa toimittu. Hajautus liian moneen kieleen kaikille aiheuttaa vain sen, että osa kansasta osaa kaikkia kieliä osataan huonosti. Se on myös este joillekin aloille yliopistossa, jossa englanti aina menee edelle etujonossa. Yksi vahva vieras kieli on loppupeleissä enemmän kuin kolme huonoa yhteensä.

Kannatan englannista uutta maailmankieltä eli "korviketta" esperannolle!

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

"Englannin , espanjan ja ranskan taitajat muodostavat yhteiskunnan eliitin niin Aasiassa, Afrikassa kuin Amerikassakin. Sitä kehitystä tuskin voi pitää huonona, koska juuri siten ihmiskunta pystyy oppimaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin."

Ymmärrän tämän näkökulman toisaalta, mutta mielestäni tämä alati avautuva maailma ja liikkumismahdollisuuksien lyhentämät välimatkat mahdollistavat ihmisille useiden kulttuureiden ja kielien oppimisen ja tuntemisen,mikä on suuri rikkaus, joten en ymmärrä, miksi ihmisen pitäisi supistaa tätä maailmaa juuri omasta kielestään luopumalla.
Mielestäni juuri oma kieli tekee meistä suomalaisia ja niin omanlaisiamme tässä globaalissa kaikkeudessa. Kunnioittakaamme identiteettiämme sen verran, että puolustamme kieltämme, vaikkä näyttääkin siltä, että muuten menemme "Amerikan", tai Amerikkalaisen kulttuurin perässä päin sitä kuuluisaa prinkkalaa.
Tuskinpa Ranskakaan luopuisi kielestään, jos sille mentäisi sanomaan, että kun nyt englanninkielisiä on näin paljon, niin miksipä ei sitten alettaisi kaikki puhua englantia? Tai, jos otamme rakkaan heimovaltiomme Viron, niin olen varma, että he puolustaisivat vieläkin pienempää kieltään melkoisen voimallisesti. Missä on meidän ylpeytemme? Miksi luopuisimme identiteetistämme?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minä olen nimenomaan suuri oman äidinkielemme puolustaja, mutta se toinen vahva yhteinen kieli pitäisi tässä globaalissa maailmassa saada keskusteltua hyvässä hengessä. (Ei kenenkään pitäisi luopua omasta äidinkielestään. Nähtävästi esitin asiani liian huonosti.)

Se lienee kyllä melkoisen vaikea valinta suurille puhutuille kielille, jotka kaikki mainostavat vain itseään. Tarkoitan siis esperantoa vastaavaa kielen valintaa ja asemaa, joka olisi kautta koko maailman juuri se "pakollinen" toinen vieras kieli oman äidinkielen lisäksi. Englanti näyttää kuitenkin olevan nykyään se parhaiten omaksuttu vieras kieli lähes kaikkialla maailmassa.

Olen siis myöskin täysin J.V.Snellmannin linjoilla:

"Kieli ei aina kiinnitä yksilöä yksin isänmaahan, vaan heimoon yleensä. Kieli ei ole ainoastaan eräs keino, millä toinen ihminen ilmoittaa toiselle ajatuksiansa, vaan ihminen ajattelee välttämättömästi sanain, kielen välityksellä". Litterraturbl. 2 n:ssa v.1860.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Et sinä huonosti esittänyt, vaan ihan ymmärrettävästi, mutta tämä on minulle sellainen "rakas lapsi", joka saa minut joskus sortumaan suorastaan paatokselliseen tyyliin.

Mutta kun tässä nyt asia on framilla, niin heitän vielä yhden uskaliaan pyynnön: Eikö nyt jo voitaisi heivata tuo toinen "pieni kieli" pois pakolllisten kielten asemasta, eli ruotsin kieli mäkeen ja jokaisen mahdollisuus valita, josko haluaa sitä opiskella tai ei ja vapautetaan sekin tila näille suurille kielille - kuka sitten mikäkin näistä katsoo itselleen tarpeelliseksi, tai mihin vanhemmat häntä ohjaavat.

Onhan järjen vastaista pakottaa kaikki tuhlaamaan siihen aikaansa, kun ei sitä enää edes taravita muualla kuin ihan harvoissa rannikkokunnissa, joissa niissäkin valtaosa ihmisistä puhuu jo ainakin ymmärrettävää suomea.

Ja, voisihan sen ajan käyttää vaikka opiskelemalla HYVÄÄ SUOMENKIELTÄ, niin meidän ei tarvitsisi enää päiviättäin lukea esim. toimittajien järkyttävän honoa kieltä. Joskus asia jää kokonaan toisarvoiseksi, kun se on esitetty todella kehnolla kielellä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

Kiitos Irma viisaasta kommentistasi. Samaa olen ehdotellut itsekin jo lähes 20-vuotta ja useimmat ystäväni, ja meidän nuoriso on ihan samaa mieltä.... Harva uskaltaa siitä julkisuudessa edes mitään mainita, kun heti tulee tyhmä persuleima otsaan. Edukunnassakin kansanedustajat uskaltavat siitä ääneen puhua vasta oman kautensa päätyttyä tai kahdenkesken....Itse olen äänestänyt vain niitä kokoomuslaisia, joiden tiedän pystyvän ajattelemaan järkevästi vain koko Suomen parasta ajatellen.... Ei ruotsi kielenä mihinkään katoaisi, jos se olisi meilläkin vapaaehtoinen aine..... Näinhän Ahvenanmaakin teki, kun jätti pakkosuomen koululaisiltaan pois ja julistautui yksikieliseksi.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #10

"Harva uskaltaa siitä julkisuudessa edes mitään mainita, kun heti tulee tyhmä persuleima otsaan."

Minulle on ihan yks´hailee, jos minut sen vuoksi leimataan tyhmäksi. Tyhmempää on se, että tällaisista asioista ei puhuta, koska pelätään irtopisteiden menetystä. Haloo, mihin järki on kadonnut politiikasta ja mihin keskustelu yleensäkin?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #12

Antti Kuosmanen: "Helsingin Sanomat julkaisi viime helmikuussa mielipidesivuillaan kirjoitukseni, jossa valitin suomen kielen syrjäytymistä tieteen julkaisukielenä ja ehdotin, että suomalaiset tieteenharjoittajat julkaisisivat tutkimustuloksensa sekä englanniksi (tai mikä vieras kieli kulloinkin kyseeseen tulikin) että suomeksi. Näin he tukisivat kielemme säilymistä ja kehittymistä osallistumalla myös uusien termien ja käsitteiden suomenkielisten vastineiden luomiseen."

Tähän Asikainen ja Kelhu ehdottavat ratkaisuksi, että tieteellistä tutkimusta julkaistaan enemmän englannin kielen sijasta suomen kielellä siten, että luovumme ruotsin kielen opettamisesta pakollisena toisena kotimaisena kielenä peruskoulussa ja toisen asteen kouluissa. Ehkä on ihan aiheellista miettiä josko tämä logiikka perustuu tyhmyyteen. Ruotsinkielisissä yliopistoissa sekä Suomessa että Ruotsissa käydään myös keskustelua tutkimusten julkaisukielestä. Englannin kieli valtaa alaa myös siellä, eikä kaikki pidä sitä myönteisenä ilmiönä. Kaikki eivät pidä svengelskan lisääntyneestä osuudesta ruotsin kielessä.

Asikainen: "Ja, voisihan sen ajan käyttää vaikka opiskelemalla HYVÄÄ SUOMENKIELTÄ". Minä kävin lukion vielä siihen aikaan, jolloin kirjoitin ylioppilaaksi suomen kielellä. Siihen aikaan suomen kieli kirjoitettiin erikseen. Suomenkielinen puhuu ja kirjoittaa suomen kieltä, erikseen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #13

Mistä päättelit että minä suosisin enemmän tieteellisiä tutkimuksia suomeksi? En, vaan jos mahdollista toki molemmilla kielillä. Kannatan englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi juuri siksi, kun se on mielestäni tulevaisuuden ainoa oikeasti kilpailukykyinen puhutuin tieteen, talouden-ja nuorisokulttuurin kieli.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #15

Kuosmanen valitteli suomen kielen syrjäytymistä tieteen julkaisukielenä. Sinä olet nähtävästi sitä mieltä, että englannin kielen valta-asemaa tieteen julkaisukielenä tasapainotetaan siten, että tutkimusraportit julkaistaan sekä suomeksi ja englanniksi. Kuosmanenkin peräsi sitä, että suomenkielisen tutkimusten raportoinnin määrä lisääntyisi mutta englanninkielisen ei välttämättä vähentyisi.

Keinona tähän ehdotat, että oppilaat eivät enää opiskele ruotsin kieltä pakollisena aineena. Näinollen ruotsin kielen osaamattomuus logiikkasi mukaan vahvistaa suomen kielen osaamista ja tutkimuksen julkaisemista englanninkielisen tutkimuksen rinnalla. Oletko ihan varma siitä, että suomen kieli saa kaikki ruotsin kielestä vapautuvat tunnit opetussuunnitelmassa? Onko tämän päivän ongelmana se, ettei syntyperäiset suomalaiset tutkijat osaa suomen kieltä?

Englannin kieli on jo tällä hetkellä ensimmäinen vieras kieli useimmissa kouluissa. Sillä on todella vahva asema yhteiskunnassamme.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Kelhu: "Hajautus liian moneen kieleen kaikille aiheuttaa vain sen, että osa kansasta osaa kaikkia kieliä osataan huonosti."

Äidinkielen opetus on todella tärkeätä. Aivan kuten Kelhu tuossa kommentissaan ansiokkaasti osoittaa. Kelvoton opetussuunnitelma tuottaa huonoja kielen osaajia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Yritin jälkikäteen korjata tuon surkean lauseeni, mutta se ei enää onnistunut. Voit rauhassa toki irvailla huonoa kirjoitettua kieltäni, mutta itse asia on kuitenkin tärkein.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #16

Totean faktoja, jos pidät sitä irvailuna niin se on oma ongelmasi.

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Kielen kohtalo?

Ensiksi on äly, tajunta, mielikuvitus, tahto, muisti ja tunteet.

Ihminen mielessä ajattelee, ideoita ja asioita.
Äly tai halut johtaa mielen menoa, suuntaan tai toiseen.
Tahdon voimalla ihminen nousee ylös sängystä, toimii päätöksen perustalta.
Ajan mittaan päätökset toistuu, ja päätöksen teot tulee tavaksi.
Loppujen lopuksi ajatuksista tulee ihmisen luonne ja persoona.

Sanalasku. 23:1-14.

"Viisaitten sanat".

1 "Kun istut aterialle hallitsijan seurassa,

niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,

2 ja pane veitsi kurkullesi,

jos olet kovin nälkäinen.

3 Älä himoitse hänen herkkujansa,

sillä ne ovat petollisia ruokia.

4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi,

lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

5 Kun silmäsi siihen lentävät,

on rikkaus mennyttä;

sillä se saa siivet

kuin kotka, joka lentää taivaalle.

6 Älä syö pahansuovan leipää

äläkä himoitse hänen herkkujansa.

7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee,

niin hän menettelee:

hän sanoo sinulle: "Syö ja juo",

mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.

8 Syömäsi palan sinä olet oksentava,

ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.

9 Älä puhu tyhmän kuullen,

sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.

10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa

äläkä mene orpojen pelloille.

11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä,

ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

12 Tuo sydämesi kuritettavaksi

ja korvasi taidon sanojen ääreen.

13 Älä kiellä poikaselta kuritusta,

sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

14 Vitsalla sinä häntä lyöt,

tuonelasta hänen sielunsa pelastat."

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Se o ni tota ninku mä että...
Mihin onkaan kadonnut äidinkielen opettajat?

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

He OVAT varmasti joutuneet nurkkaan häpeämään, kun nykynuoret eivät opi enää kunnon suomen kieltä.

Jouko Helenius

Takavuosina oli Hesarissa artikkelisarja mikä on kulttuuria. Samainen Kari Enqvist totesi, että ainakaan kansantanssit ja kotiseutumuseot eivät ole kulttuuria. Omituisia näkemyksiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset