Suomen historian huonoin hallitus
Professori Markku Kuisma korvaa sairauden takia pitämättä jäänyttä jäähyväisluentoaan laajalla haastattelulla Helsingin Sanomissa 27.7.2018. Sitä on jo paljon käsitelty aina Hesarin pääkirjoitusta ja Ilta-Sanomien Timo Haapalaa myöten, mutta panenpa minäkin vielä lusikkani soppaan. Muutaman viikon aikaviive on auttanut järjestämään ajatuksia.
Olisi ollut yllätys, jos Kuisman tokaisu Sipilän hallituksesta Suomen historian huonoimpana ei olisi saanut haastattelussa ja varsinkin sen jälkeen eniten huomiota, onhan Sipilän hallituksen haukkumisesta tullut miltei pakollinen riitti, jolla osoitetaan edistyksellisyyttä, urbaanisuutta ja moukkamaisuudettomuutta. Haastattelutekstin mukaan hän heti katui päästäneensä tämän lauseen suustaan, mutta kun se oli ulkona pullosta, ei hän sitä enää sinne takaisin saanut, eikä ehkä niin hirveästi sitä surrutkaan (jos nyt uskaltaa vähän arvailla).
Lause oli historioitsijalta aika rohkea, etten sanoisi harkitsematon. Vaikka panisi Suomeakin hallinneet Ruotsin kuninkaat syrjään, Suomi sai oman hallituksen jo vuonna 1809, niitä on siis meillä ollut jo 209 vuotta. Eikö tosiaankaan Sipilää huonompia tältä ajanjaksolta löydy? Miten pärjäsi esimerkiksi J.W. Snellmanin hallitus 1860-luvun lopulla? Silloin kuoli ainakin kahdeksan prosenttia Suomen silloisesta väestöstä nälkään. Sisällissodan jälkiselvittelyjen aikaan vuonna 1918 kuoli toistakymmentä tuhatta punavankia teloituksiin, tauteihin ja nälkään. Samaan aikaan hankittiin kuningasta Saksasta, jonka häviö maailmansodassa oli jo selviö kaikille paitsi Suomen hallitukselle.
Lähempänä tätä päivää on huonoimmaksi hallitukseksi sitkeästi sovitettu Esko Ahon hallitusta, ja niin on tehty taas Kuisman haastatteluakin kommentoitaessa. Haapala ja minä olemme kuitenkin eri mieltä. Ahon hallitus sai suuren laman syliinsä Holkerin hallitukselta. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen löysi vuonna 1993 maailmasta vain yhden pankin, joka suostui antamaan Suomen hallitukselle lainaa. Laman syyt ja seuraukset olivat moninaiset eivätkä ainoastaan Holkerin hallituksen – tai ylipäänsä hallitusten – tekosia, mutta sen sälyttäminen vain Ahon hallituksen ja varsinkin Ahon syyksi on ollut nykyterminologiaa käyttääkseni poliittisessa äskeishistoriassamme hybridivaikuttamista onnistuneimmasta päästä.
Spekuloinnista tykkäävä voisi päätyä arvioon, että Sipilän hallituksen historiallinen huonous johtuu professori Kuisman mielestä sen tekemistä koulutusleikkauksista enemmän kuin mistään muusta, vaikka hän juuri niistä ei mitään sanokaan. Sinänsä on hyvä kysymys, miksi niihin päädyttiin. Reaalipoliittisesti asennoitunut tarkkailija voi päätyä vain johtopäätökseen, että kun vastakkain olivat sosiaaliturva, terveydenhoito ja koulutus (ja myöhemmin yritystuet), koulutuksen puolesta vain ei löytynyt yhtä voimakkaita poliittisia voimaryhmiä, ja niinpä leikattiin siitä – vaikka kyllähän muualtakin on leikattu. Koulutusleikkauksia ja varsinkin korkeakouluihin kohdistuneita leikkauksia on kritisoitu kaikkein äänekkäimmin, koska niiden kohteet – päinvastoin kuin vähäosaisemmat – saavat äänensä tehokkaimmin kuuluviin.
Kuisman haastattelussa oli kuitenkin myös huomionarvoisia ajatuksia. Se varaus on tosin tehtävä, että haastatteluahan ei ole kirjoittanut Kuisma, vaan toimittaja. Olikin vanhinko, että sairaus esti professoria julkaisemasta ajatuksiaan itse, joko luennon muodossa tai muuten. Toisaalta voisi kuvitella, että hän on hyväksynyt etukäteen ainakin omien puheidensa sitaatit, ellei koko tekstinkin.
Ensimmäiseksi pisti silmään kysymys kapitalismista ja markkinataloudesta, niiden siunauksesta ja/tai kirouksesta. Sanonta hyvästä rengistä ja huonosta isännästä on niin usein käytetty että se jo etoo, mutta onhan siinä tässäkin kohden itua. Kapitalismi ei itsestään tuota aitoa markkinataloutta, ei ainakaan sellaista, jossa toteutuu aito kilpailu. Päinvastoin, kapitalisteilla on sisäsyntyinen tarve – eli he kokevat oman etunsa vaativan – rajoittaa kilpailua. Niinpä kilpailun aikaansaamiseen tarvitaan ulkopuolelta tuleva voimatekijä, eikä sellaiseksi ole muita kuin julkinen valta ilmaantunut.
Kapitalismilla näyttää myös olevan taipumus jakaa tulot ja varallisuus erittäin epätasaisesti. Näin on ollut lähes koko tunnetun historian ajan, ja poikkeukset tähän ovat olleet nimenomaan poikkeuksia, poikkeuksellisten olosuhteiden tuottamia. Sellainen poikkeus näyttää olevan myös nykyaikainen hyvinvointivaltio, ja trendi näyttää olevan kohti sitä mitä on aina ollut, ja joka siis näyttää aina olevan. Sekään, että tällainen asiantila on laajalti koettu epäoikeudenmukaiseksi, ei ole riitättänyt tilannetta muuttamaan, ja selvältä näyttää, että ilman jatkuvaa, kapitalismin sisäsyntyistä tendenssiä vastaan toimivaa julkisen vallan politiikkaa ei tulojen ja varallisuuden epätasaista jakautumista voida muuksi muuttaa.
ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on kaatanut professori Kuisman väitteet julkisen sektorin pienentämispyrkimyksistä ainakin Suomessa (kts. hänen 12.8.2018 julkaisemansa kolumni ETLA:n nettisivuilla). Korkeintaan on saatu sen kasvua rajoitettua, ja rajoittamisen tarpeen hän osoittaa niin ikään vakuuttavasti.
Julkisen sektorin koko ja se, mitä sen pitäisi keskittyä – tai rajoittua – tekemään on ainainen ideologisen rajankäynnin kohde. Siitä vallinnee marxismi-leninismin tähänastisten käytännön sovellutusten jälkeen melko suuri yksimielisyys, että tuotantovälineiden vapaa omistaminen ja hintamekanismi kysynnän ja tarjonnan sääntelijänä ovat ylivoimainen järjestelmä suunnitelma- eli oikeammin komentotalouteen verrattuna. Kiistanalaista on sen sijaan, missä määrin ja mitkä toiminnot olisi markkinataloudessakin pidettävä kokonaan julkisen vallan suoraan järjestäminä tai ainakin sen rahoittamina, vaikka itse toiminnot ostettaisiinkin kokonaan tai osittain yksityiseltä sektorilta.
Edellä olevasta muistui mieleeni puhe, joka minut kutsuttiin pitämään amerikkalaisen Rutgers-yliopiston Pekingissä sijaitsevan ”satelliitin” opiskelijoiden valmistumisjuhlaan runsaat kymmenen vuotta sitten, siis ennen finanssikriisiä. Otin siinä teemaksi julkisen ja yksityisen sektorin suhteen, joskaan en suoraan koko- vaan tehokkuusnäkökulmasta. Suosittu teesi – tai uskomus – oli silloin ja onhan se vieläkin, että julkinen valta on aina ja varmasti toiminnassaan tehottomampi kuin voittomotiivilla (ja konkurssin pelossa) toimivat yksityiset yritykset.
Tämä saattaakin olla sinänsä totta, ainakin keskimääräisesti. Mutta ei sen tarvitsisi olla totta, eikä se aina olekaan. Ensinnäkin on toimintoja ja tilanteita, joissa markkinat tunnetusti eivät toimi kunnolla (esimerkiksi niin sanotut luonnolliset monopolit). Väitin kuitenkin lisäksi, että julkinen sektori voi toimia ja se voidaan panna toimimaan yhtä tehokkaasti kuin yksityinen yritys. Se vain vaatii ammattitaitoa, jota julkisen sektorin ”isännillä”, poliittisilla päättäjillä ja viime kädessä äänestäjillä, ei useinkaan ole. Varsinkaan sitä ei ole ollut silloin kun julkinen valta päättää hankkia julkisia palveluja yksityisiltä tuottajilta. Tähän puutteeseen ollaan heräämässä, mutta kivuliaasti se näyttää käyvän. Syvempi sanomani kuitenkin oli, että ei ole mitään sisäsyntyisiä syitä, miksi julkinen sektori olisi huonompi toimija kuin yksityinen. Tätä pääosin amerikkalaiset ja amerikkalaisuudesta mallia hakemaan tulleet kiinalaiset opiskelijat kuuntelivat hiiren hiljaa ja varmaankin monet ymmällään. En näe syytä luopua tästä näkemyksestä nytkään.
Kuisma oli haastattelussa oikeilla jäljillä näkemyksissään maailmanpoliittisten valtasuhteiden muutoksesta, jota Kiina johtaa mutta ei yksin se. Millaisella järjestyksellä nykyinen systeemi korvautuu, on mahdoton vielä tietää, vaikka aavistella voi sen tulevan sisältämään piirteitä Keskustan valtakunnan maailmankäsityksestä. Omasta historiastaan jaa arvomaailmastaanhan he tietysti ajatusmallinsa hakevat, niin kuin haimme me länsimaalaisetkin silloin kun olimme pääsemässä niskan päälle.
Iskusanoja heitellään kovin perustelemattomasti ja huolimattomasti ja tuo ”huonoin hallitus” on yksi niistä. Hallituksen hyvyys tai huonous selviää kuitenkin vasta sen tilinpäätöksestä. Joidenkin tekojen ja päätösten vaikutus selviää vasta vuosien kuluttua. Hallituksen toimien vaikutus hallituskauden aikanakin alkaa näkyä vasta ajan kanssa. Ensimmäinen vuosi voidaan yleensä laskea vielä edeltävän hallituksen viaksi tai ansioksi. Lisäksi pitää vielä huomoida hallituksen saavutukset suhteessa muuhin maailmaan. Olemmeko painuneet mallioppilaasta mutasarjaan vai olemmeko nousseet mutasarjasta edes jonnekin keskikastiin.
Näillä eväillä olisi kiinnostava nähdä edes summittainen, kohtuullisesti perusteltu hallitusten vertailu vaikkapa viimeisten 50 vuoden ajalta. Näppituntuma on, että tämä hallitus ei kuulu huonoimpiin vaan on pikemminkin vähän keskitason yläpuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän hallituksen tekemät koulutusleikkaukset ovat pääsääntöisesti onnistuneita. Tältä sektorilta voisi surutta leikata lisää varsinkin yliopistoista.
Sipilän hallitus lienee yksi Suomen historian parhaista hallituksista, vaikka Sipilä itse ei ole kovin suosittu huonosta julkisuuskuvan hallinnasta johtuen.
Ilmoita asiaton viesti
Yliopistosto hommasta samaa mieltä muusta en!
Koulutuksesta voisi leikata mutta se pitää suoraan kohdistaa eikä koulujen/yliopistojen itse päättää mistä.. Koulutuksesta leikattu silti hesassa yliopisto? alkaa opettamaan islamin teologiaa?.. Jos nyt muistan oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Jahaa. Ammattikoulutason koulutus maksaa Suomessa tänä päivänä n. 12.000 euroa /vuosi / opiskelija. Yliopistoissa kustannukset ovat n. 8.000 euroa.
Jos näillä menoilla ei ammattioppilaitoksista saada ammattitaitoista työvoimaa kolmen vuoden koulutusohjelmin, niin jossakin on varmasti tehostamisen tarvetta. Uutisissa oli taannoin, että ammattioppilaitoksista valmistuneita sähköasentajia eivät yritykset uskalla palkata.
Tämän Ylen uutisen otsikko oli: Ne tappavat vielä jonkun.
Oppisopimuskoulutusta tulisi kehittää ja viedä eteenpäin myös Suomessa ammatillisten oppilaitosten sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon olisi yliopistoissa karsittavaa….
Ilmoita asiaton viesti
Toki. Koulutusta tarpeen mukaan.
Ei siinä ole paljon järkeä, että 52 vuotias sikalanhoitajana aiemmin toiminut nainen koulutetaan metsäkoneen kuljettajaksi Ponssen puikkoihin. Kalliista koulutuksesta huolimatta se ensimmäinenkin tukkipuu odottaa edelleen tämän koulutuksen lopullista työpanosta.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaiset muuntokoulutukset tulisi tehdä alan yrittäjien kanssa yhteistyössä.
Ilmoita asiaton viesti
Superlatiiveja kannattaa tosiaakin käyttää säästeliäästi ja harkiten.
Mutta jokainen hallitus vuorollaan on se kaikkien aikojen huonoin, jos ”kansalta” kysytään.
Ilmoita asiaton viesti
Kahta ”huonointa” hallitusta (AhoSipilä) edelsi demari valtiovarainministerinä. Syy seuraus?
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiinnolla luen eri artikkeleja – eikä ne pitäydy ns. yhden suunnan kirjoittajin, kun kaikilta kirjoittajilta löytyy hyviä ajatuksia, onko ne aina omia, vai valaistuksen kautta tulleita uuteen järjestykseen muokattuja, kun meillä ihmisillä on oikeus muuttaa mieltämme, ei kuitenkaan äänestäjiä pettämällä ja omaa etua tiukasti vetämällä.
Oma Etu – se on kaikilla takaraivossa, mutta jos vallanhalussa ei siinä näe tolkkua, toivon todella, että kaikki koblaukset jouduttaisiin kansalle maksamaan korkojen kera, vaikka miten se ei edes ihmisarvoa korvaa, kun se on viety eri toimenpiteiden johdosta.
Kapatalisimia ei ole ilman sosialismia – jotka aina yrittää toisensa syrjäyttää, eikä siltikkään kummastaakaan tule puhdasta toistansa ja kun en ole perehtyny historiaan niin hyvin, en tiedä kumpaa on esim. suomeen enemmän yritetty ujuttaa, tai voisko viime vuodet laittaa kapitalismiaatteen nimiin, tosin kun olemme velassa sinne sun tänne + lisää haalitaan, voisi sanoa, että suomi on kerjäläisten valtakunta, vaikka kansalle päättäjät uskottelee muuta, tosin velan kerjäämisestä painaa päässä sosialismi, jota päättäjät selittää tuloerojen tasoittamisilla = hyväosaisille, eikä omatuntoa raavi mistään kohtaa, vaikka 1/2 miljonaa kansalaista odottaa valtion toimia = ei ilmaistöitä jne. aktiivijuttuja, vaan ihan oikeita toimia suomeen = hävitettyjen töiden uudelleen arvointia jne. kun vaikka sieltä kantaväestön porukasta löytyy vapaamatkustajia, suurinosa haluaa kuitenki tehdä yhteiskuntaan työtä ja pärjäten ilman tukien tuomaa julkisen vallanalla olevaa huutolaisen asemaa.
Kuosmanen viittaa koulutukseen – joka suomessakin vuosisatojen saatossa ollut vaihtelevaa ja tässä ajassa ollaan tultu siihen, että yliopisto + korkeakoulutus ovat olleet ykkössijalla, vaikka esim. maistereita on työttömänä erittäin paljon = juuri oli uutisessa 36v. poikamies, joka muuttanu vanhenpiensa luokse asumaan ja on pettyny, ettei sitä johtajanpaikkaa ole sormia napsauttain irronnu ja toisaalta suomeen roudataan koodajia + ”lukutaidottomia” vierastulijoita istutetaan suurella palkalla asiantuntijoiksi = jos 35-tuhatta laitetaan asiantuntijaksi, samalla rahalla kantaväestöön kuuluvia henkilöä koulutettaisiin / oppisopimus, jossa häiritsee toiminta = kouluttamaton vieras saa monen tonnin palkan, mutta kantaväestöön kuuluvan pitää istua kuin tatti koulunpenkillä vähintään 3v. ja sitten jos saat työpaikan, palkkasi on työehtosopimuksen alin.
Mitä tekee ammatityhdistyliikkeet = lounastaa + muuta kivaa palaveria hallituksen + työnantajatahojen kera, ollen kallellaan muualle suuntaan kuin jäsenistön asioiden hoitamiseen.
Puhutaan monopoleista – joita suomessakin on ainakin alko, johon ei sallita koskettavan ja vaikka olemme Ah, niin ihunassa eu:ssa, kansalaisilta kielletään täysmääräinen juomien tuominen + muutenki estetään hauskanpito / tai no, miten ärveltämisessä voi olla mitään hauskaa ;), joista olen usein kirjoittanu = raflat ajoissa kiinni / suomi muutenki kesällä pidetään itsellään, kun täytyyhän väen saada juuri heinäkuussa hengähtää, että tuossakaan ei kansa lähde siihen ns. kansainvälisyyteen, vaikka muuten kaverikansalaisiaan haukkuu metsäläiseksi.
On harhaa – että suomi olis maailman onnellisin maa, kun tarkastellaan velkamäärää, mikä henkilöä kohden on otettu + otetaan lisää, kun mehän olemme niiden velkojien edessä huutolaisia / vankeja, joilla päättäjät laitetaan polvilleen, kansan ollessa siinä porstuassa, eikä maatamme hallita korkeakoulutusta lisäämällä = hävetäänkö tekevää porrasta, missä lukemattomia koulutuksia on lopettu, tosin ammattikouluksen linjat voi lyhentää 2:n vuoteen, ellei lyhyenpään ja oppisopimuspainotteiseksi, kun työttömät ovat valmiita kouluttautumaan, mutta ei perheitä rikkomalla, johon varmaan löytyy toimia toteuttaa, tosin ei haluta, kun suomessa pitää julkisen vallan edessä olla ainakin 1/2 miljoonaa painennettavaa, johon muiden kansallisuuksien ei tarvitse osallistua.
Kapitalismilla näyttää myös olevan taipumus jakaa tulot ja varallisuus erittäin epätasaisesti, sanoo Kuosmanen.
Niinhän se tekee – jota tekee myös sosialismi, kiertäen kansalaisten työntulokset hyvin usein omaan taskuun = ne pomot ja mitä korkeammassa asemassa vaikuttaa, sitä enemmän oma tasku on lähellä, joka monissa maailman maissa on yleistä ja vaikka suomea sanotaan hyvinvoinnin mallimaaksi, se on muutaman viimevuoden sisällä muuttunu oman taskun toimeksi, missä hyvinvoinnin sanoma on erittäin valikoiva, niin ihmettelen monien päättäjien toimia, missä omalle kansalle käännetään selkä = ei silloin kun siltä vähäosaiselta otetaan ja ollaan tekevinään jotain, mikä on todellisuudessa asemiensa varmistelemista ja nykyisen toimintakulttuurin ylläpitämistä, jossa leikitään kapitalistia, sosialismin varjossa ;).
Ilmoita asiaton viesti
Niin että ihan varmastiko tämä professori on nyt täysin tervehtynyt sairaudestaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Suomea Barabarossaan mukaan apinan raivolla hankkineet hallitukset kuuluvat myös todellisuudessa huonoimpiin…
Ilmoita asiaton viesti
Jos Koivulalta kysytään, niin Terijoen hallitus on ollut puolestaan se Suomen paras hallitus 😀
Ilmoita asiaton viesti
Turhaan miedonsit viestiäsi hymiöllä!
Ilmoita asiaton viesti
Se oli Karjalan tasavallan hallitus.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut, vaan Suomen Kansantasavallan hallitus.
Haluatko linkin?
Ilmoita asiaton viesti
Harvoin hallituksia kehutaan, ja tuskin koskaan Hallituksen toimet kaikkia miellyttävät.
Nyt tosin Sipilän suhmurointijoukko on kyllä tavallistä häörskimpi ja kelvottomampi , että siinä mielessä ”huonoin” hallitus titteli on lähellä
Tosin on ne jotain ihan ok juttujakin saaneet aikaan .
Top 5 joukkoon varmaan menee kyllä huonouden suhteen jokatapauksessa
Ilmoita asiaton viesti
Kautta aikojen, kaikkialla maailmassa on vallassa oleva hallitus aina ”kaikkien aikojen huonoin”! Ei tässä pitäisi olla mitään uutta professoreille.
Kukaan ei muista enää minkäläisen kivireen Sipilän hallitus sai vetääkseen, kun astui virkaan. Maa oli konkurssin partaalla, mutta kaikki huutivat yhteen ääneen, että ”minun eduista ei ainakaan leikata!”
Hallitus on kuitenkin onnistunut palauttaaan maan talouden siedettävälle tasolle ja palkaksi tästä Sipilä ja Kepu saavat rökäletappion tulevissa vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kyllä se tehtiin vähävaraisten kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan unioniin liittyminen oli Suomen tuho eikä Suomen hallituksilla ole senjälkeen ollut mitään halua tehdä Suomen etuja ajavaa politiikkaa. Yhteisvelkavaluutta on tietenkin pahin koska se ei määräydy Suomen talouden mukaan, vaan meidän työllisyytemme mukautuu valuutan arvon mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Makkonen,
Olisiko jäsenyys Euraasian unionissa parempi?
Ilmoita asiaton viesti
Järjetön kysymys, itsenäiset valtiot ovat voittajia.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän hallituksen aikana maan julkiset menot ovat kasvaneet n. 5 miljardia euroa, joka on jo sinänsä huippua koko Euroopan laajuisesti.
Silti tämä hallitus on leimattu säästöjen ja leikkausten toimeenpanijaksi.
Suomen median tulisi tarkastella toimintatapojaan ja todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Hybridisodankäyntiä lienee tämäkin?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä nyt kuitenkin, ettei Pekkalan hallitusta enää muistella.
Ilmoita asiaton viesti
Kapitalismia ei ole jos ei sosialismia….. kyllä on väite . Kapitalismia on ollut aikojen alusta mutta tämä historian tuhoisin harha syntyi 1800- luvulla järkyttävin seurauksin. Tuhkaa ja tuhoa.
Hallitusten jonoonlaitto on toivotonta. Viitekehysten kirjo on niin mahdoton.
Mutta itsensä roistovaltion edessä uhranneet, isänmaan itsenäisenä pitäneet sodan ajan hallitukset ovat yli muiden samoin kuin EU ja lännen jäsenyyteen vieneet. Mahtaa joitakin yhä nyyhkyttää.
Kekkosen diktatuurin aikaiset voi yliviivata heti. Toimitusministeriöitä.
Lipposen hallitus oli hyvä tämmösen kokkarinkin mielestä.
Ilmoita asiaton viesti